"Que rica comida", elikkä kuinka rikas ateria meillä onkaan katettuna täällä Karibianmeren äärellä. On erikokoista lättyä erilaisilla täytteillä, on banaania ja toisenlaista banaania ja kolmannenlaista banaania, mutta minkään nimi ei ole banaani. "Banaania" myös tarjoillaan kaikenlaisilla tavoilla, mutta varmaa on aina kuitenkin se, että banaania on lautasella joka lounaalla. Kala ja kana ovat täällä myös suurta herkkua josta kana saakin nyt kunniamaininnan, sillä täkälainen kana on todella hyvää, eli jostain syystä huomattavasti parempaa kuin suomalainen massatuotantobroileri.
Mutta Hondurasin kansallisruoka tuntuu olevan tortillojen ja lättyjen sukuun kuuluva "baleadas" jota syödään täällä oikeastaan päivittäin jokaisessa perheessä vähän samaan tyyliin kuin Suomessa syödään leipää päivittäin. Baledas on maissilätty jonka sisälle laitetaan yleisesti "frijoles" eli papuja jotka on muussattu tahnaksi ja kovaa, sekä vahvaa juustoa. Näiden lisäksi lätyn sisälle eksyy pahaa aavistamatta joskus myös makkaran paloja, paistettua kananmunaa, avokadoa tai ihan mitä vain kaapin pohjalta sattuu käteen sopimaan ja nämä lätyt ovat parhaimmillaan todella herkullisia.
Banaanit ja kanat myös usein valmistetaan vanhalla kunnon upporasvatekniikalla ettei "gringo" pääsisi laihtumaan, vaan kun posket pystyy näkemään takaapäin niin elopaino on sopiva.
Juomana täällä tosimies juo vain ja ainoastaan cokacola merkkistä limunaadia ja vain vauvat ja mammanpojat juovat maitoa ruoan kanssa, sokeri siis on läsnä ruoassa hyvin vahvasti ja täällä suolapurkin tilalla ruokapöydässä onkin sokeripurkki. Viiniköynnöksen tuotteita ei täällä ole myöskään nähnyt kenenkään edes harkitsevan, tästä voi myös päätellä että tarjonta ei ole kovin ihmeellistä, joten pysymme kiltisti limukkalinjalla.
Tässä oli siis pieni yhteenveto Hondurasilaisesta keittiöstä, jota muutamiin otteisiin on meiltä kysytty, eli paljon ruokabanaania, baleadojeja ja limua.
Kuvissa ollaan fiesta tunnelmissa opiskelemassa baleadoksien tekoa, jonka jälkeen tietysti pistettiin jalalla koreasti ja saatiin kummatkin tasoisemme tanssipartnerit ;)
Trujillossa on nyt myös jo yli viikon ajan ollut päällä legendaarinen radiohiljaisuus, joka tarkoittaa sitä että puhelimella ei voi soittaa eikä vastaanottaja puheluita. Syy tähän on hyvin selvä.... Toisaalta puutteellisen kielitaidon takia syy on myös hyvin epäselvä, mutta miten olemme asian ymmärtänyt niin keskustassa sijaitsevassa vankilassa on jonkin sortin palkkamurhavaara päällä ja tällä keinolla ollaan nyt estetty murha vankilassa.
Trujillo on kuitenkin ehkä koko maan turvallisin kaupunki ja elämä ilman jatkuvaa kännykkään tuijoittamista ei näytä vaikuttavan paikalliseen rentoon väkeen mitenkään.
Nos vemos!
