Carrabatas

Long time no see! Eihän tässä oo tajunnu mitään kirjotella pitkään aikaan.
Edellisestä kalastuskokemusta viisastuneena ollaan pysytelty visusti maankamaralla.
Viime sunnuntaina tosiaan lähdettiin valloittamaan kuuluisaa "Torrea"(järkyttävän kokoinen antennitorni) , joka sijaitsee Trujillon vieressä olevan vuoren huipulla. Retkikunnassa oli kuusi jäsentä, joista taisi kaikki olla vasta toista kertaa tekemässä tätä reissua. Ymmärrettiin hyvin pian että matkasta tulisi rankka. Kaikilla oli vielä repussa monta litraa vettä ja ruokaa tekemässä lisäpainoa.
Lopulta reilu neljän tunnin päästä huipulla oltiin kaikki aivan henkihievärissä.
Kaiken lisäks huipulla oli sakea sumu, eikä nähny kun kymmenen metriä eteenpäin.
Lopulta kuitenkin ilma selkisi ja vaiva palkittiin, saatiin aika upeita kuvia Trujillosta, Karibianmeren helmestä. Kotona huomasimme saaneemme myös uusia ystäviä, "Carrabaattoja". Kaikki paikat oli siis täynnä pieniä verta imeviä otuksia joita hätisteltiin sitten pois reissun jälkeen. Kun muutaman päivän jälkeen löyty vielä samoja ötököitä mutta lujasti ihoon imeytyneinä, tajusimme että uudet kaverimme olivatkin PUNKKEJA...
Siinä vaiheessa olimme jo muuten minilomalla Tocoassa, saamassa Heikiltä ja Annelta uutta potkua espanjan opiskeluun. Saimme myös pitkästä aikaa täysjyvätuotteita, jonka seurauksena vatsatkin rupes väliaikasesti toimimaan.
Trujilloon palattiin taas perjantaina. Tänään oli kokoontuminen klo 5.30am ja lähdettiin vuoristokentälle. Alueella oli käyty kolme vuotta sitten. Matka oli raskas, mutta tuntu ihan lastenleikiltä Torren valloituksen jälkeen.