Niinhän siinä aina käy kun odotukset on kovat niin pettymys on myös kova.
No eivaan! Odotettiin siis suoranaista rynnäkköä muistonviettoon, mutta väkeä tulikin "vain" noin 200 ihmistä yhteensä, kahteen tilaisuuteen.
Koko päivä oli kyllä mieleenpainuva ja jännittävä. Muistonviettoa oltiin eri tavoin kuitenkin valmisteltu jo aika pitkään. Maanantaina vielä vietettiin aamupäivä talkoissa kun roudattiin tuoleja yms. salille. Siitä johtuen että pidettiin kaksi tilaisuutta, vertauskuvien tarjoajia piti olla yhteensä 12kpl. Jotta kaikki sujuisi jouhevasti, pidettiin veljille yhteensä kolme kokousta jossa mietittiin juurtajaksaen miten homma toimii.(minä ja Jouni ehdimme vain kahteen)
Kun sitten H-hetki lähestyi ja ensimmäinen puhe oli jo alkanut, oli hämmennystä ilmassa.
Kävi ilmi, että ainoastaan minä ja Jouni oltiin ymmärretty mitä tulisi tapahtumaan.
Kaikki kyselivät toisiltaan kuka on mukana missäkin, kuka pitää rukouksen, pitääkö tarjota pelkkää leipää vai molempia? Selvyyttä ei sitten ehtinyt tulla, ja katsoimme suu auki kun saliin astelee vain neljä tarjoilijaa. Homma meni sitten niin, että yksi veli juoksi tukka putkella penkkirivien välissä, koittaen pysyä rytmissä mukana.
Toiseen tilaisuuteen pidimme sitten pienen palaverin ja kaikki sujui suunnitelmien mukaan.
Kun toinen tilaisuus loppui, totesimme helpottuneina selvinneemme kaikesta sähläyksestä huolimatta. Erityisen huojentunut oli Pedro joka piti kummatkin puheet!(kuvassa ehkä näkyy tunnelmat)
Nyt ollaankin sitten kampanjan jälkeen epätoivoisesti koitettu löytää jotain sanottavaa kentällä. Lähdemme ottamaan vähän tuulta purjeisiin ensi viikolla, kun suuntaamme edessä olevaan saareen nimeltä Guanaja! Emme voineet vastustaa kiusausta lähteä sinne, kun laivat lähtevät parinsadan metrin päästä majapaikastamme. Saimme vielä vähän kontakteja ja kuulemma voimme majoittua eräälle erkkaripariskunnalle!
No eivaan! Odotettiin siis suoranaista rynnäkköä muistonviettoon, mutta väkeä tulikin "vain" noin 200 ihmistä yhteensä, kahteen tilaisuuteen.
Koko päivä oli kyllä mieleenpainuva ja jännittävä. Muistonviettoa oltiin eri tavoin kuitenkin valmisteltu jo aika pitkään. Maanantaina vielä vietettiin aamupäivä talkoissa kun roudattiin tuoleja yms. salille. Siitä johtuen että pidettiin kaksi tilaisuutta, vertauskuvien tarjoajia piti olla yhteensä 12kpl. Jotta kaikki sujuisi jouhevasti, pidettiin veljille yhteensä kolme kokousta jossa mietittiin juurtajaksaen miten homma toimii.(minä ja Jouni ehdimme vain kahteen)
Kun sitten H-hetki lähestyi ja ensimmäinen puhe oli jo alkanut, oli hämmennystä ilmassa.
Kävi ilmi, että ainoastaan minä ja Jouni oltiin ymmärretty mitä tulisi tapahtumaan.
Kaikki kyselivät toisiltaan kuka on mukana missäkin, kuka pitää rukouksen, pitääkö tarjota pelkkää leipää vai molempia? Selvyyttä ei sitten ehtinyt tulla, ja katsoimme suu auki kun saliin astelee vain neljä tarjoilijaa. Homma meni sitten niin, että yksi veli juoksi tukka putkella penkkirivien välissä, koittaen pysyä rytmissä mukana.
Toiseen tilaisuuteen pidimme sitten pienen palaverin ja kaikki sujui suunnitelmien mukaan.
Kun toinen tilaisuus loppui, totesimme helpottuneina selvinneemme kaikesta sähläyksestä huolimatta. Erityisen huojentunut oli Pedro joka piti kummatkin puheet!(kuvassa ehkä näkyy tunnelmat)
Nyt ollaankin sitten kampanjan jälkeen epätoivoisesti koitettu löytää jotain sanottavaa kentällä. Lähdemme ottamaan vähän tuulta purjeisiin ensi viikolla, kun suuntaamme edessä olevaan saareen nimeltä Guanaja! Emme voineet vastustaa kiusausta lähteä sinne, kun laivat lähtevät parinsadan metrin päästä majapaikastamme. Saimme vielä vähän kontakteja ja kuulemma voimme majoittua eräälle erkkaripariskunnalle!
Ottakaa keväästä kaikki irti!
PS. Kirjoittajan tämä ohjelma heittää välillä miten sattuu, voitte kuitenkin kirjoitusasusta päätellä kenen tekstiä mikäkin on :)
PS. Kirjoittajan tämä ohjelma heittää välillä miten sattuu, voitte kuitenkin kirjoitusasusta päätellä kenen tekstiä mikäkin on :)
Epätietoisuus siitä mitä puhumme ihmisille on yhdistävä tekijä tälläkin puolella maailmaa, siksi olimme neljä päivää Forssan salitalkoissa. Meillä oli muistonvietossa toistakymmentä enemmän kuin normaalisti, mutta pari kiinnostunutta.
VastaaPoista